maanantai 13. syyskuuta 2010

#48

Parin viikon jälkeen taas kotona, valtavalta tyhjältä aukolta se tällä hetkellä tuntuukin.. Kyllä kotini on ja tulee aina olemaan Kauhajoella, mutta kaipaan aina vain sinne, missä rakkaus on. No, puolentoista viikon päästä viimeistään suunnistan taas sinne, kun Chopin-herra(tunnettu myös virallisesti nimellä Deeamore Acapulco Gold~) astuu luoksemme pitämään majaa. :3 Kävimme katsomassa sitä tuossa torstaina, näin ensimmäistä kertaa, Kartsalle se oli jo toinen kerta. Mikä suloinen ja pehmoinen karvapallo se olikaan! ♥ Ja varmasti vielä upeampi siitä tulee sitten isompana, muhkeakarvainen ja ruskeanaamioinen valkotossuherra. Aiemmin ostimme tuolle kuljetuskopan, ruokakuppeja, pentuvaljaat ja Keskiseltä löysin nätin, tiu'ulla varustetun mustan kaulapannan. Niin ja kirpparireissulla käytiin hakemassa eläinkaupasta 60 cm korkea kiipeilypuu näin alkuun, ostaa sitten isomman mahdollisesti, jos poika tuosta innostuu. Vielä siis puuttuu wc, lelut ja muut tarvittavat. 


Mainitsin myös aiemmassa postissani teatterista! Eli katsastimme Wicked-musikaalin, joka oli odotetusti melkoisen loistava kokemus - ehkä tämän myötä pitää alkaa harrastamaan enemmän teatterissa käyntiä. :D Olen kyseisen musikaalin Broadway-version halunnut nähdä, joten olin kovin innoissani, kun siitä tehtiin oma versio suomalaiselle yleisölle. Näyttelijät olivat hyviä, sovitus oli hyvä, rekvisiitat olivat hyviä.. Kaikinpuolin hyvä? Ei oikein muuta voi sanoa. Esitys pysyi mielenkiintoisena oikeastaan koko sen yli kaksi tuntia. Pari kertaa huomasin, kun näyttelijä takelteli vuorosanoissaan, mutta ei kovin häiritsevästi, ainoastaan tyyliin ekan sanan kohdalla. Musiikit nosti niskakarvat pystyyn muutamaan kertaan, sen verran korkealle laulajat välillä vetivät ja säestys oli mahtipontista. Alla eräs lemppareistani, joka taitaneekin olla musikaalin kuuluisin kappale.

Niin ja ennen teatteriin menoa käytiin tsekkaamassa Purikura Shop, josta huomasin jutun Anime-lehdessä sitä randomisti selaillessani lehtihyllyllä. Testattiin 8 euron automaatti, jossa oli enemmän härpäkettä ja koristetta laitettavaksi kuviin, sekä unlimited koristeluaika! Kuvat uppaan ehkä myöhemmin, ovat nyt Vantaalla eikä siellä ole skanneria, enkä tajunnut ottaa niitä mukaan tänne skannatakseni.

Teatteri-illan jälkeen lauantaina käytiin sitten sänkyostoksilla. Askossa oli jonkinlainen synttäriale, josta bongattiin puoleen hintaan sopivan näköinen jenkkisänky - varsinkin mie olin niin kurkkuani myöden täynnä nykyistä natisevaa ikeasänkyä ihmeellisine puureunoineen, joihin löin jalkani kokoajan, että päädyttiin hankkimaan se alesänky. Alunperin yli tonnin hintainen sänky lähti 500 eurolla, toimitus viikon päästä. Eli en ole näkemässä, kun se saapuu. Nauratti hieman, kun tyyppien täytyy raahata iso jenkkisänky 8. kerrokseen.. :D

Hurahdin myös yhteen asiaan, joka on ollut nukkumassa lapsuusvuosien takaa - My Little Pony! Noilla tuli leikittyä taannoin ahkerasti, mutten ikinä tajunnut niiden todellista arvoa. Nykyäänhän nuo, etenkin ensimmäiset 80-luvulla valmistetut generation 1-ponit, menevät kaupaksi keräilijöille kuin kuumille kiville! Osa myös kustomoi noista vanhoista poneista uudenlaisia versioita, kun ei niitä saa enää entiselleen millään konstilla. Innostuin täysin tästä, rupesin tutkimaan eri ponien kunnostustapoja, mitä tarvitaan kustomointiin etc etc. Mutta ihan casual keräilijänä voisi aloittaa, pikkuhiljaa hankkia itselle mieluisia poneja koristamaan hyllyä. Oon viimeiset pari päivää kaivanut kuumeisesti täällä kotona vanhoja ponejani kätköstään, muttei vaan meinaa löytyä! Huomenna laitetaan isän avulla ullakko ylösalaisin, jos ne sittenkin olisivat siellä muiden lelujen joukossa. Tässä talossa ne lymyävät joka tapauksessa.
Ennätin jo huutaa yhden ponin eBaysta, sekä toisen ponin 3 eurolla Paratiisikartano-foorumilta. Ensimmäinen on G1-sarjan Bridal Beauty, toinen taas G2-sarjan Princess Silver Swirl. Itse en pienenä omistanut yhtäkään aitoa G1-ponia, mutta ainakin neljä G2-ponia, jotka ovatkin jonkin verran lähempänä sydäntäni, vaikkeivat kaikki keräilijät pidä näitä poneja edes sen arvoisina.. Se on heidän mielipiteensä. :P Itse rakastuin timanttisilmiin silloin ja pidän niistä yhä.
Niin ja ostinhan myös Toys R Us'ista G3-ponin, Cherrileen.
Kartsa tokaisi, että nämä ponit taitavat olla jonkinlainen lohduke mulle, kun en ole vieläkään onnistunut hankkimaan ensimmäistä BJD-nukkeani.. Niinhän se vähän saattaa ollakin.

Tein viime viikolla myös herkullisia mustikka-cupcakeja sinisellä kuorrutteella, oli namia. *_* Näkyy myös mun kasvaneessa mahassa..

~

np. Hiljaisuus