#23

Tiedän tiedän, taas venynyt uuden merkinnän postaus. On vain ollut vähän reissaamista ja yleensä laiskottanut, niin on jäänyt moinen. Mut nyt päätin taas kirjoitella, koska oon tämän päivän aikana innostunut jälleen eräästä asiasta, josta pääsen näin ollen vaahtoamaan muiden asioiden ohella.

Eli siispä.. Pari viikkoa sitten oli aiemmin mainitsemani Animecon/Finncon Helsingissä, jonne tietenkin raahasin perseeni ihan vain tavan vuoksi ja ystäviä nähdäkseni. Univaikeuksien ja paniikin vuoksi skippasin perjantain ja menin vasta lauantaina junalla ennen kukonpierua Helsinkiin. Tapasin heti asemalla Henkan, jonka kanssa vietiin kamani tädin luo ja sieltä sitten coniin. Siinä Ruoholahden metrolta astellessa Kaapelille päin ajattelin, että aika vähän väkeä tässä näkyy olevan ainakin. Jonkun verran tuli porukkaa vastaan siinä kävellessä ja horisontissa näkyi uhkaavan paljon cossaajia, kunnes sitten nurkan takaa saavuimme tälle kivetetylle aukiolle, jossa sitä porukkaa olikin ylitsepursuavan paljon. Kigurumeja, Narutoja, vocaloid-hahmoja ja nopeasti suureen suosioon nousseita Hetalia-hahmoja(en löytänyt Kizzyäkään niiden lukuisten muiden Venäjää cossaavien joukosta).. Kaikkea perushuttua ehti siinä nopealla ympärisilmäyksellä nähdä. Toki kun pari päivää siellä kierteli ja kyyläsi porukkaa, törmäsi mitä mainioimpiin cosseihin kaiken massan keskellä - erityinen hatunnosto DMC'n Krauserille ja Captain Falconille! Muitakin mahtavia näkyi, mutten nyt saa juuri päähäni enempää. Nolottaa vieläkin, kun Tane hyppäsi sen Falconin eteen huutaen "FALCON PUNCH!", itse Falcon vain kävelee ohi ja katsoo kuin mitäkin kummajaista ja mutisee jotain perään. :D Henkka aina toteaa, että nämä conit on aina niitä ainoita tapahtumia halloweenin lisäksi, jolloin ihminen voi etsiä ylleen ne kaikkein rumimmat ja oudoimmat vaatteet, näyttämättä silmiinpistävältä massan keskellä, joka koostuu kaikenlaisesta kummallisesta muutenkin. Totta turiset, bro.

Tosiaan, bongattiin Tane siinä jossain vaiheessa - mokoman piti olla jo paikalla meidän saapuessa, mutta olikin vielä kotona torkkumassa - ja pyörittiin vähän hämillämme ympäriinsä. Sellaista se lähinnä oli aina kolmeen asti, jolloin oli sovittuna MyAnimeList-miitti Finland-klubiin kuuluville. Olin värkännyt kyltin kotona ja uhrannut siihen kallisarvoista sivellintussiani, joten toivoin todella jonkun tulevan paikalle, kuten oli lupailtu. Eikä paikalle löytänyt kuin yksi henkilö, joka ei edes kuulunut koko klubiin, jos oikein ymmärsin. Jälkeenpäin illalla menin koneelle ja klubille kyselemään muiden perään, eivät sitten olleet vain ehtineet tulemaan tai eivät paikantaneet miittikylttiä. Seistiin aivan pääsisäänkäynnin ulkopuolella, muutama metri tyhjää tilaa joka suunnassa ja kyltti korkealle nostettuna.. Laittakaa ne silmät päähän.
No, sunnuntaille sovittiin sama paikka ja aika miitille, josko sitten onnistuisi. Vaan ei, se yksi sama tyyppi tuli vain paikalle, eikä jälkeäkään muista. Pisti vähän miettimään, että miksi nämä miitit joiden suunnitteluun oon itse osallistunut, ei ikinä oikein onnistu. :D Lukuunottamatta vuodentakaista SLA-miittiä Kaisaniemessä. Enää en illalla päässytkään valittamaan asiasta.
Muuten sunnuntai kului randomista pyörimisestä, Laura saapui aamulla seuraamme myös, katsottiin cosplay-ryhmäkilpailua, hieman cosplay-deittiä ja mentiin Anime omaxi! luennolle, joka olikin sitten oikein muikea. Näytettiin pätkiä kaikista nostalgisista animesarjoista, joita tänne Suomenmaalle tuotiin silloin joskus uskomattomilla dubeilla höystettynä. Naurua irtosi ja paljon, etenkin lopuksi kun näytettiin pätkää eräästä nimeltämainitsemattomasta, suomitekstitetystä hentaista.. En täysin muista, mitä ne tekstit sanoivat, mut.. Just priceless. Latasin pari jaksoa ks. sarjaa ihan vain mielenkiinnosta, satuin nimittäin löytämään saitin josta voi ladata näitä vanhoja dubattuja animuja yms. "Ime paskaa, kusipää!" taisi olla ainakin yksi repliikki siinä.

Lopulta käteen tarttui reissulta Angel Sanctuary-juliste, niin kovin sitä kuolasin ja sitä mulle tyrkytettiin, sekä conin jälkeen maanantaina ostin Fantasiapeleistä Godchild vol. 6. Aika vähän tavaraa, jos vertaa aiempiin conireissuihini.. *whistle* Ugh, enkä edes ala kiroamaan niitä tyyppejä, jotka aina olivat vallanneet tanssimasiinan kun myö sinne oltaisiin menty. :(

Kotiin palattuani olikin vain tylsää viikon verran, kunnes lähdettiin taas reissuun. Ensin Seinäjoelle psykiatrille, lupasivat mulle siirron Kauhajoen yksikköön, ettei tuolla asti tarvitse aina käydä. Kertomani perusteella miettivät, että jonkinlainen liiallisen murehtimisen(muiden ja itsen puolesta), yksinäisyyden ja pelkojen aiheuttama ahdistus/masennus olisi kyseessä. Avautuupa tuo paremmin kai sitten, kun olen enemmän käynyt juttelemassa. Samalla määrättiin pahimpiin paniikkikohtauksiin ja unensaantivaikeuksiin pari purkkia lääkkeitä, joita ei saa kuitenkaan ottaa kuin vain silloin tällöin pahimpaan oloon. Niihin voi jäädä koukkuun jos liikaa käyttää, neljä kertaa jos joudun noita viikossa ottamaan niin sitten suosittelisivat ihan mielialalääkityksen aloittamista. Saa nähdä kuinka tässä sitten käydään. Mieluummin olisin lääkkeitä syömättä, mutta jos ne kerran tilannetta parantaa niin mikäs siinä. Psykiatrilla käymisen lisäksi. Suosittelivat myös erästä toimivaa ja lääkärien käyttämää kirjaa, jonka avulla voi itse koittaa vähän sellaista "itseapua". Katson jos huomenissa muistaisin hakea sen kirjastosta. Samalla käyn passikuvassa, koska tarvitsen uuden ikioman passin Pariisiin lähtöä varten. ^^ Ensi kuussa se on näillä näkymin menoa! Toki olen miettinyt, uskallanko sikainfluenssan pelossa lähteä, mutta kaikki joille olen siitä maininnut, ovat vaan paasanneet että aivan yhtä hyvin sen voin täällä Suomessakin saada. Tottahan tuo kyllä. Muistaa vaan pestä kädet usein, ei yski tai muuten räi muiden päälle ja välttää sormilla silmien, suun yms. koskettelua, niin on pienempi riski sairastua. Tämä toki pätee ihan jokapäiväisessä elämässä, sitä vain on nyt tämän ylenpalttisen possulunssan toitotuksen takia alkanut kiinnittää huomiota enemmän noihin seikkoihin.

Öh, takaisin sinne mistä aloitin. Seinäjoelta jatkoimme asuntoautolla Mynämäelle, jossa setäni perheineen asuu hienossa, isossa talossaan. En ollut vuosiin siellä käynyt, niin oli ihan kiva päästä näkemään sitä paikkaa jälleen. Ei mitään radikaaleja muutoksia, kattoa vain uusittiin(kyseessä kuitenkin suht vanha puutalo) ja olohuoneen sisustus oli muuttunut - ovat kovia keräilemään talon vanhan teeman mukaan myös vanhaa tavaraa, huonekalut olivat sen mukaisia. Tummia lipastoja, isoja koristeellisia lamppuja.. Melkein kateeksi kävi. Niin ja uusi pihasaunakin siellä oli.
Seuraavana päivänä mentiin Turkuun, jonne ei tuolta ole kuin se ~30 km matkaa. Siellä järjestettiin jälleen The Tall Ships' Races, niin pitihän vähän mennä ihastelemaan komeita purjelaivoja, joihin olen kovin ihastunut. Ja tottavie olivatkin hienoja, mukaan mahtui myös Suomen armeijan mitälie sotalaivoja tykkeineen. Otin paljon kuvia, lähinnä Suoment Joutsen-nimiseltä laivalta, jonka sisälle lähdettiin seikkailemaan - ei muihin viitsinyt mennä, kun jokaiseen piti maksaa erikseen sisäänpääsy. Pääsinpä kuolaamaan siellä vitriinissä seisoskelevia univormujakin ja muita laivastokuteita, kelpaisi itsellekin moiset. Kuvia voisin tähän tökätä, jos olisin ne jo kännykästäni siirtänyt koneelle. Ei jaksa.
Sieltä jatkettiin tarpeeksi nähtyämme suurille kirppareille, koluttiin pari isoa hallia läpi, enkä lopulta löytänyt kuin parit housut, nekin pukukopista molemmat. Päätin, että aina kirpparille mennessäni tarkistan heti ekana pukukopin, siellä ne parhaat löydöt piilevät. Joitain kenkiä aina katselin, mutta olivat joko liian suuria tai liian pieniä kaikki. Löysin myös hentaita DVD-hyllystä, jonka joukossa oli myös yksi yaoi. :D Repeilin vain mokomalle aivan pokkana siellä, kunnes 10-vuotias serkku tuli paikalle, ja tökkäsin boksin takaisin hyllyyn. Eikä maksanut kuin vähän alle 4 euroa. 

Sedän luona pari yötä oltuamme jatkettiin sitten saaristoon, mentiin losseilla yms. lautoilla vesistöjen ylitse ja muuta jännää. No ei oikeastaan jännää, mutta kokemushan taas tuokin. Oltiin randomeilla karavaanialueilla yötä, kunnes sitten eilen tultiin takaisin kotiin. Ja kyllä olikin ihanaa palata. Asuntoautossa on niin kovin tylsää. Ei sillä, että kotona olisi hirveästi sen enempää tekemistä, mut..

Tänään oon vain istunut koneella.. Ja nyt pääsenkin siihen aiheeseen, josta halusin vaahdota. Jostain ihmeestä nimitäin taas tajusin, että piru kun ne BJD-nuket onkin kiehtovia. Kalliita, mutta kiehtovia. Liityin vuosien nukkekuolauksen jälkeen vihdoin Hartsilapset-foorumille, joka siis on tarkoitettu juuri nukkeharrastajille, sellaisillekin joilla ei ainakaan toistaiseksi nukkea löydy. Olen tähän asti vain joskus satunnaisesti sinne eksynyt ja lukenut joitain juttuja, tänään perehdyin kuitenkin hieman paremmin, mitä tuo paikka sisältääkään. Paljon tarpeellisia ohjeita nukettimen ylläpitoon liittyen, kuten itse faceupin tekeminen, joka meikäläistä jotenkin kiehtoo(vaikkakin jos sen oman nuken joskus hankin, niin otan luultavasti valmiiksi meikattuna), oli jopa ohje kuinka tehdä nukelleen huone(kyseessä tosin oli sellainen 60 tai 70 cm korkea nukke, joka vaati itselleen leveän kirjahyllyn kokoisen tilan, eh). Myöskin keskusteluja eri nettikaupoista, mistä kannattaa noita tilata yms. Oon tosi vakuuttunut siitä, kuinka kiintyneitä suurin osa noista ihmisistä onkaan nukkeihinsa. Muutamilla on jopa melkein 20 nukkea, ellei ylikin, mutta jokaisella niistä on oma tarinansa ja luonteensa, eikä niistä voi oikeastaan olla pitämättä - ellei sitten jotain erityisin bindausongelmia tule jonkun yksilön kanssa. Joillekin ne ovat harrastus, joillekin suorastaan elämäntapa. Enkä tiedä, miksei tämä itsellekin voisi olla se yksi harrastus, josta todella voisin tykätä. Se saattaisi saada mut tekemään juttuja, joita en muuten niinkään tee. Kuten ompeleminen, nukeille tietenkin voi itse luoda vaatteita, joka tuntuu jotenkin hirmuisen söpöltä. Vaikken ikinä ole ollut kovinkaan hyvä ompelija ja noin pieniä vaatteita vielä pitäisi tehdä, mutta ei siitä mitään tule jos ei edes yritä. Jos sinne Tampereelle pääsen muuttamaan, sieltä löytyy myös noita muita harrastajia paljon, joita pystyisi nukkejen tiimoilta tapaamaan - ehkä saisi solmittua uusia ystävyyssuhteitakin yhteisen harrastuksen kautta, joka se olisi enemmänkin kuin  mahtavaa.
Tykkään myös valokuvaamisesta, joka on sekin aika suuressa osassa nukkeharrastuksessa, ja näin saisi miutkin tekemään sitä enemmän. Luoda kuvin pieniä tarinoita nukettimen jokapäiväisestä elämästä, seikkailuista läheisessä metsässä tai kesäpiknikistä.. Kaikki se pieni näpertäminen nuken parissa voisi olla jotain, joka vie piirtämisen lisäksi hyvin ajatukset muualle tyhmistä asioista. Ihana pikkuruinen ystävä, joka ei puhu tai tee mitään itse, mutta on siinä vain ja lämmittää sydäntä kauneudellaan. ♥
Vuosien varrella on monet epäilykset käynyt mielessäni, että onko tuo lopulta hintansa väärti. Kyllästyisinkö moiseen heti parin viikon jälkeen, kun käsiini saisin. Esimerkiksi näiden takia olen aina unohtanut koko nukkeasian, myös senkin vuoksi, etten luultavasti moista saisi hankittua niin kauan, kun kotona vanhempien luona asun. Äiti ei ainakaan ole ajatusta tukenut, kun joskus siitä mainitsin, enkä edes siihen sävyyn että hän olisi sen joutunut maksamaan. Sitten saisin sen hankittua, jos itsellä olisi tarpeeksi rahaa. Mutta mun säästötili ei ole käytettävissä, käyttötili on lähes tyhjä, eikä sinne tule kuin ~30€ kuussa. Mitään hommiakaan voi alkaa tehdä, kun on tuota koulua vielä vuosi jäljellä. Jos olisin kesätöitä saanut.. No, en nukkea ole edes vielä hankkimassa. Jos vaikka ensi kesänä niitä töitäkin saisi, voisi silloin katsoa. Ja säästän noita käyttörahojani. Kyllä minä vielä joku päivä! Nämä pirun nuket ovat vuosia meikäläistä kiusanneet, eivätkä ikinä jätä rauhaan, ellen edes yhtä saa hankittua. :D Olen pikkuhiljaa myös suht varma siitä, että se olisi ihan hyvä ostos, johon ei heti kyllästyisi.

Tämän pitkän kirjoitelman lopuksi vielä esittelen tuon yhden nuken, joka miellyttäisi, koska haluaisin ekasta nukestani nukkeversion ropehahmostani Gabesta, ja tämä häneltä ehkä eniten näyttäisi. ♥ Ongelma vain on, että se on 62 cm pitkä, ja mie perustan vähän enemmän noista lyhyemmistä 40-46 cm nukettimista. Enkä tiedä, löydänkö sopivaa peruukkia. Argh.. No, katsotaan. Meet Youth Dollmore Adam - Kara Klum.

~

np. Björk - Hidden Palce

#22

Jau, Rei is back in da house! Eli siis palattiin pari viikkoa sitten Hellsingistä tänne tylsälle K-joelle. Ja täytyy myöntää, että oli paras viikonloppu, minkä olen kokenut piiiiitkiin aikoihin. Kokoajan oli jotain tekemistä ja vieläpä hauskaa - lukuunottamatta paria randomia angstikohtausta, joista matkakumppanini saivat kärsiä, sori - eikä ehtinyt pahemmin murehtimaan asioita, toisin kuin kotona. Olisi ihan hirmuisesti kerrottavaa nyt, kun ei oo hetkeen kirjoitellut tänne, mutta pitää kai hieman säästellä sanojaan(kuitenkin venyy taas, sanon vain), ettei tule ihan tuhottoman pitkää romaania.

Anygays, mentiin siis 26.6. perjantaina ensin Riikan kanssa Seinäjoelle bussilla, sieltä sitten täydellä junalla Helsinkiin, Aksu myös seuranamme. Matka kului siinä kuumuutta valitellessa, kaikesta randomista puhuessa ja piirrellessä. Lopulta päästiin perille, ostettiin kolmen päivän ne ihme kortit, joilla saa rajattomasti kulkea Helsingin sisällä metrolla, bussilla etc. Käytiin tädin kämpillä viemässä kamat ja sitten takaisin keskustaan pyörimään loppuillaksi. Taidettiin jo silloin käydä pelaamassa In the Groovea Tennarissa, jota sitten tuli tampattua lauantaina ja sunnuntainakin - kivasti meni rahaa siinäkin, kun kaikkea siellä pelailtiin ITG'n lisäksi,  eh.

Lauantaina herättiin suht ajoissa ja lähdettiin keskustaan pyörimään Helsinki Pride-kulkueeseen ja puistojuhlaan, jotka olivat jälleen kolmannen kerran oikein muikeat, vaikkemme tuolla puistossa viipyneetkään aivan mahdottoman kauan. Sieltä mie suunnistin yksinäni Tuskaan(Riikka ja Aksu tulivat vain sunnuntaiksi sisään), joka sitten onnistui joksikin aikaa pilaamaan päiväni. Meinaa olin alunperin koko Tuskaan mennyt, jotta näkisin ekaa kertaa Sabatonin, joka on yksi lempi bändeistäni. Menin siis sisään alueelle juuri niihin aikoihin, kun Sabatonin esityksen olisi pitänyt alkaa. Aivan kikseissä siinä sitten löysin tieni Radio Rockin lavan luo, jolla esiintyi sillä hetkellä bändi, joka kertoi nimekseen The Faceless. Hamusin käteeni ohjelmalappusen ja katsoin, että eikös Sabatonin pitäisi jo itseasiassa soittaa, mutta nämä jätkät tässä vielä näyttävät vetävän muutaman biisin. Ajattelin, että bändi vetää yliaikaa tai jotain, joten jatkoin heidän soittonsa kuuntelua, joka oli ihan jees loppujenlopuksi. Menin myös hetkeksi katselemaan Korpiklaania ja kävin ostamassa Sabatonin paidan. Sitten hiipi mieleen pieni epäilys.. Etsin käsiini lähimmän festarin työntekijän ja kysyin, että onko Sabaton mahdollisesti jo esiintynyt. "Joo, ne taisi vaihtaa paikkaa tuon The Facelessin kanssa, jotka oli myöhästyneet lentokoneesta", meinaten sitä, että Sabaton oli esiintynyt sillä paikalla, jolla alunperin The Facelessin olisi kuulunut esiintyä. Ja kyllä pojat ketutti. Kiitin tuota työntekijää, olin hetken epätoivon vallassa ja lähdin sitten lätkimään. Sinne meni oikeastaan turhaan se 42€, mitä lauantain lipusta pulitin. Kyrpä otsassa sit soitin kaverit paikalle ja lähdettiin käymään Itiksessä(jossa mikään paikka ei ollut enää edes auki, matkalla sinne vielä luulin tiputtaneeni kännykkäni, joka olisi ollut oikein kirsikka kakun päälle muutenkin huonon onnen lisäksi), tultiin takaisin keskustaan, pyörittiin jossain ja mentiin kämpille hengaamaan, jossa oli vastassa serkun humalaiset kaverit. Kuunneltiin musaa youtubesta kolmestaan työhuoneeseen lukittautuneena ja alettiin katsoa Hellsingiä, sopivasti Helsingissä. :D

Sunnuntaina taas koitettiin herätä suht ajoissa ja suunnistettuun sinne keskustaan, jossa oli sovittu tapaaminen erään Aksun kaverin kanssa. Siitä sitten edettiin joukolla Tuskaan, jossa pyörittiin lähes loppuun asti. Näin Eluveitien(♥), MUCCun, Medeian ja seurattiin hetki Stam1naa, hieman etäämmältä varjossa kuuntelin My Dying Bridea. Volbeat siinä soitteli kun lähdettiin poies. Ihan jees päivä oli kaikenkaikkiaan, ei enää se Sabatonin missaus ketuttanut yhtä paljon, näin sentään Eluveitien. Mentiin taas tanssipelittämään ja jotain muuta randomia.

Maanantaina oli alunperin tarkoitus lähteä, mut päätettiin mennä Lintsille ja siellä meni koko päivä loppujen lopuksi. Ihan onnessaan pyörittiin laitteissa ja kyllä se Kieputin tms on edelleen suosikkini. Viikinkilaiva hyvänä kakkosena.

Tiistaina sitten kotia kohti. Loppuviikko meni Riikan ja Aksun kanssa hengaillessa, sekä Aionin kolmosbetaa pelatessa. En saanut yhtäkään hahmoani vielä sinne lvl 20, mutta seuraava beta alkaa torstaina, jolloin ainakin yhden saan sinne lvl 25 saakka. Takaan sen.


Kreivitär lvl 16. Ostin nuo lasit tietämättä yhtään, miltä ne näyttäisivät. Kaduin hieman ostostani, mutta kyllä noihin tottui lopulta ja saa niistä jonkinlaiset buffitkin.

Örr, palasin eilen siis jälleen Helsingistä, sillä viikonloppuna oli Animecon Kaapelitehtaalla. Kirjoitan siitä reissusta oman blogimerkinnän luultavasti tässä jossain vaiheessa, kunhan saan aikaiseksi. Nyt taidan katsoa hieman animea - löysin sivuston, jolla on torrentteina niitä iki-ihania, nostalgisia anime-VHS-kasetteja! Katsoin viime viikolla animen Pikku Naisia, josta tykkäsin pienenä ihan hirmuisesti ja tykkäsin edelleen, vaikka dubit nyt voisivat aina olla paremmat. Pitäisi myös Saanalle kirjoittaa ropevuoro, kun hän sieltä kaukaa Lontoosta miulle kiltisti vastasi yhteen peliin. ♥ Me is happy.