Hey ho, it's been a while.
Oikeasti, miten oon voinutkaan pidättäytyä kirjoittamasta kuukausien ajaksi. Marraskuussa tehty viimeisin postaus, nyt joku roti tähän touhuun! Tuli tuossa sellainen tunne, että eiköhän nyt ole taas aika päivittää, olisi kivaa kirjoittaa jonnekin hieman ajatuksiaan. Tykkäisin ihan sellaisesta oikein kirja-päiväkirjasta, mutten kuitenkaan jaksaisi ikinä kirjoittaa siihen, käsin kun pitäisi.. Ja olen melkoisen laiska kirjoittamaan kynällä.
Näiden kuukausien aikana on ehtinyt tapahtua enemmän tai vähemmän kaikenlaista, enkä todellakaan rupea niistä kaikista yksitellen kertomaan, ihan vain säästääkseni itseäni ja mahdollisia lukijoita(ainakin Henkan ja Saanan tiiän seuraavan tätä, oho). Mutta vähän jotain voisi mainita, ainakin sen merkittävimmän tapauksen. Muutama postaus sitten kerroin tyypistä, jonka tapasin viime lokakuussa Playfire-nimisellä pelisaitilla ja olemme siitä lähtien jutelleet aina jossain muodossa päivittäin. Aloin jo hyvin alussa kiintyä tähän toverukseen, koska juttu luisti niin hyvin ja meillä tuntui synkkaavan. Se oli sellainen jännä tunne, jollaista en ollut aiemmin kai kokenutkaan. Pian sitten huomasin olevani "ihastunut" häneen, toinen oli lähes kokoajan mielessä silloin, ajatukset pyörivät tämän ympärillä. Siinä sitä edettiin pikkuhiljaa, jatkettiin juttelua ja jossain vaiheessa web-kameratkin tulivat joukkoon, niin päästiin jopa näkemään toisiamme. Harrastimme kameroiden kautta tanssimista, opeteltiin erilaisia koreografioita(mm. Lady Gagan Bad Romancen kertsitanssi), joka lähensi entistä enemmän kun sitä joka päivä harjoiteltiin. Kamerat jäivät pian päälle ilman tanssiakin, oli vain niin kivaa nähdä toinen samalla kun juteltiin. Se oli joulun aikaa, kun lopulta olin aivan varma siitä, että olen aivan kusessa tähän tyyppiin. :D Ensimmäisen kerran tapasin Kari-Matin ennen uutta vuotta, jonka jälkeen meninkin hänen luokse kylään - vietin sitä ennen melkein viikon Saanan luona(oli kivaa♥), siirtyminen Kartsan luo oli helppoa, kun asuvat molemmat Vantaalla. Siinä sitten oltiin, eikä kauaa mennyt, kun selvisi etten ole yksin tunteideni kanssa. Ensi viikonloppuna 3 kk yhdessäoloa täynnä, joka on ehkä vähän, mutta itselleni se merkitsee paljon. Olen ensimmäistä kertaa pitkään aikaan onnellinen, pelkästään siitäkin, että oon olemassaolollani voinut tuoda myös Kari-Matin elämään valoa. Ihanaa olla hyödyksi ja rakastettu samaan aikaan, juuri sitä, mitä olen tuntunut aina kaipaavan. Olen koittanut väittää itselleni, että pystyn olemaan yksin, mutta kyllä näin jälkeenpäin ajateltuna se tuntuu todella typerältä ajatukselta. Olen silti realistinen, en ajattele, etteikö tälle suhteelle voisi vielä tapahtua jotain pahaa, mutta elättelen silti toiveita. Nyt en haluaisi luopua siitä mistään hinnasta, sen verran valtava vaikutus sillä on ollut nykyiseen elämääni. Rakastan sitä höböä ja hän sen tietää. ♥
Tuntuupa vähän kliseiseltä tuo aiempi teksti, mutta noh.. tätä mieltä olen. Rakkaus saa ihmisen hieman höpsöksi. >.<> Ei tässä vain ole oikein muuta kerrottavaa, paitsi iänikuisista peloistani sairauksia kohtaan(viimeksi tänään olin taas testeissä arvauskeskuksessa, tutkitaan pitkään kestäneitä mahavaivojani), mutta kuka niitä jaksaa. Toki voisin kertoa, mitä kaikkea olemme tehneet, kun olen Vantaalle matkustanut ja Kartsa on tullut tänne, mutta siitä tulisi jo liikaa tekstiä taas. Lyhykäisesti voin vain kertoa, että mahtavaa on ollut ja nautin joka sekunti yhdessäolosta. Välimatka tuntuu välillä kurjalta, mutta kyllä sen kestää, kun todella välittää. Sain juuri viettää ihanan viikonlopun poitsuni kanssa ja pääsiäisenä olisi tarkoitus mennä taasen Vantaalle. It'll be fun!
Koulusta vielä sen verran, että nyt on työharjoittelu menossa. Olen paikallislehdessä tekemässä ilmoituksia/mainoksia keskiviikkoisin ja perjantaisin ilmestyviin painoksiin. Kesätöitäkin on tullut yritettyä hankkia, vielä ei oikein tiedä tuloksista.. Kesällä - ah, kesä saisi jo tulla! - pitää taas juosta coneissa ja Provinssissa, jollakin ne pitää maksaa kuitenkin. Kari-Matti lupailee aina auttaa kustannuksissa, mutta.. Ei tässä aivan hyvälle saa tottua. :D
Oh well, kello alkaa jo olla paljon, eikä aivokapasiteetti meinaa enää riittää kirjoittamiseen. Yritän taas pitää kiinni tästä kirjoittamisesta, niin pysyy kärryillä, eikä kerralla ole niin hirveästi päivitettävää.
Laitoin sille kajaalia :D
~
np. Muse - Shrinking Universe (Muse tulee Suomeen kesällä, must see! >.<)
