#9

Noniin, siinä meni ne hautajaiset sitten eilen. Yhdeksän maissa äiti tuli herättelemään, mutta eihän tämä jaksanut vielä heti silloin nousta, joten koomasin sen n. 45 minuuttia, ennen kuin sain itseni ylös. Yhdeltätoista varsinainen siunaus alkoi, niin ei siinä sellaista valtavaa kiirettä ollut edes laittautua. 

Jotain hyvääkin hautajaisissa; saa oikein luvan kanssa pukeutua kokonaan mustiin. Missään nimessä ei äitikulta anna ikinä pukeutua muihin juhliin pelkästään mustaan,  mutta nyt ei mokomalla ollut mitään sanomista. Ainoastaan vaahtosi siitä, että täytyy sitten varmasti piirtää kulmakarvat ja lävistyskorukin olisi hyvä ottaa pois. Pah, pidin koruni, en ottaisi sitä riskiä, että reikä menisi umpeen(ottaeen huomioon, että hautajaiset kokonaisuudessaan kesti sen nelisen tuntia, olisi ihan hyvin voinut mennä umpeen). Mustat liituraitahousut, musta paita jossa etumuksessa sellainen pitsiröyhelö, sekä hiukset sidottuna mustalla pitsinauhalla - siinä meikäläisen puku, josta pidin yllättävän paljon. En ollut ennen kokeillut tuota yhdistelmää. Tuli ihan sellainen.. 1600-luku mieleen. Hyvä etten ruvennut vetämään mitään roolipeliä siellä, mutta kun näytin ihan joltain pieneltä hovipojalta, hahhah. Ainakin silleen omasta mielestäni.

Mutta niin, perus hautajaiset. Itse sain aluksi pidettyä naaman peruslukemilla, mutta sitten kun alettiin niitä kukkalaitteita viemään arkun luo ja lukemaan niitä tekstejä niistä, niin murtui omakin kuori lopulta. Loppuvaiheessa oli niin meikit levinneenä ja mental breakdown lähellä, että oli lottovoitto kun pääsi sieltä kappelista pihalle. Haudallakin joutui pidättelemään, kun halusi itkut ihan väkisin puskea pihalle jostain syystä, ja meinasin jo muistotilaisuuteen matkatessa lukittautua vessaan ja parkua silmät pihalle siellä. :D Mutta ei, vessat oli täynnä ämmiä, niin ei oikein ollut tilaisuutta. Ja kyllä se siitä helpottikin itsellään lopulta.

Lopussa kun oltiin vielä lähdössä ottamaan kuvia haudalle, niin jaettiin kukkakimppuja, joita ihmiset oli lähettäneet ja ottaneet osaa. Kukin sai viedä kotiinsa yhden puskan, ja miehän ehdottomasti iskin silmäni yhteen, jossa oli valtavia liljoja ja jotain muita pikku kukkasia, joita en tunnista. Aivan upeita ja hyvän tuoksuisiakin, sain vielä ne tänne omaan huoneeseen. ♥ Me is happy.

Nyt pitäisi sitten lukea kokeisiin. Olen vaan piirtänyt äidille korttia ja kirjoitin espanjalaiselle kaverille kirjeen, johon liitin hänelle piirtämäni kuvan(vastalahjana siitä, kun hän piirsi miulle Raphaelin, om nom nom). Maanantaina sitten postiin, toivottavasti tykkää kuvasesta. 

~

np. Bored - Deep Silence